HORTOILEMAAN

Joko olet kuullut hortoilusta? Ei siis siitä ympäriinsä haahuilusta eksyneenä vaan tästä horta-kasvillisuudesta? Horta tarkoittaa latinaksi villiyrttiä. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että melkein kaikki villiyrttiherkut kasvavat takapihallasi. Ne ovat juuri niitä kasveja, joita joka kesä nimitellään rikkaruohoiksi. Mitäpä olisit siitä mieltä, jos kertoisin, että nämä "rikkaruohot" ovatkin suurta herkkua ja superfoodia?

Kerran töissä ollessani tulin lukeneeksi artikkelin hortoilusta. Suomalainen ammattiballerina keräilee ruokansa omalta takapihaltaan ja sanoo säästävänsä jopa satoja euroja vuosittaisissa ruokakuluissa. Mikä tässä eniten minua kiinnosti, niin nimenomaan se, että ruokansa voi kerätä oikeasti pientareilta ja metsistä. Oikesti? Siis ilman pakkauksia ja ilmaiseksi? Voidaanko paremmasta puhua! Rikkaruohojahan kasvaa pitkin kesää pitkin maastoja. Voin siis noukkia vihreäni (melkein) mistä vain. Kaikki mikä on luonnonmukaista, tuoretta ja muovitonta kuulostaa omaan korvaani hyvältä idealta. Villiyrteistä ja -vihanneksista puhutaan vielä, että ne sisältävät monin määrin enemmän ravintoarvoja kuin mikään salaatti, mitä kaupasta voi ostaa pakattuna.

Hortoilu on noussut lähiaikoina yllättävän suureksi harrastukseksi. Suomen luontomme tarjoaa pitkän ajan sienien ja marjojen lisäksi kaiken vihreänkin. Saisimme olla ylpeitä maastamme ja sen tuotannosta. Nykyään on olemmassa paljon hortoilukursseja sekä kirjoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan erilaiset villiyrtit ja kokkaamaan niistä ruhtinaallisia aterioita. Hortoilun toisena tarkoituksena on se, että menemme metsään ja näemme kaiken, mitä se tarjoaa. Villiyrteistä saa itselleen sekä ravintoa, että rohtoa vaivoihin. Villiyrteillä on ominaisuutena myös paljon parantavia vaikutuksia. Luonnonmukaisuutensa ansiosta ne ovat elimistölle parasta, mitä sille voit tarjota.

Kaikki varmasti ovat syöneet ketunleipiä pienempänä. Oli uskomatonta löytää kasvi, jota oikeasti voi omasta metsästä syödä marjojen lisäksi. Miksemme ole ajatelleen siitä eteenpäin? Suomen ympäristössä löytyy niin paljon muitakin syötäviä kasveja kuin rakas ketunleipämme. Me päätimme ystäväni kanssa kokeilla tätä hortoilua. Lähdimme kirjan ja korin kanssa lähimetsäseudulle, kävellen. Tämän matkan aikana tunnistimme vaikka kuinka monta kasvilajia ja innostuimme samalla lintubongailusta. Miten hiljainen metsä olikaan. Linnut vain lauloivat ja ympäristöstä löytyi ties mitä ihanuuksia, kun kerrankin ei ollut minnekään kiire. Suosittelen kokeilemaan.

Päätimme ystäväni kanssa tehdä viikottaisia kävelyretkiä kotikaupunkimme metsiin ja nauttia siitä kaikesta, mitä luonto voi meille antaa. Sanotaan, että luonnossa kävely rauhoittaa. Se tekee niin paljon muutakin. Metsään olisi voinut vain jäädä ja unohtaa kaiken kaupungin. Keräsimme koriin maitohorsmaa ja huomasimme monien kukkien jo kukkivan. Linnut olivat tehneet pesiä metsikköön ja koittivat harhauttaa meitä, ettemme mene pesälle. Tätä mitään ei olisi huomattu, ellemme olisi vain olleet metsässä, vailla kiirettä. Hortoilu on myös harrastamista yhdessä.

Voin lyödä vetoa, että kaikki tunnistavat yllättävän moniakin villiyrttejä ja -vihanneksia. Mihin niitä sitten tulisi käyttää? Miltä ne maistuu? Villivihannesten makuun menee hetki tottua, mutta hortoiluun jää kuuleman mukaan koukkuun. 

Näitä kasveja kannattaa pitää silmällä:

Nokkonen - parasta antia keholle kaikin tavoin

Vuohenputki - yrttinä ehdoton

Voikukka - toimii leivän päällä sekä salaattina

Siankärsämö - oikea terveyspommi

Poimunlehti - vitamiinipommi, poistaa myös tulehduksia

Piharatamo - maistuu salaateissa ja viherpirtelöissä

Maitohorsma - kokeile parsan tavoin

Ahomansikka - myös lehdet toimivat pestossa tai salaatissa

Myös puista saa hortoiltavaa. Tästä vain olisi liikaa kerrottavaa, joten ehdotan sinuakin hakemaan kirjastosta tai netistä tietoa, jos innostuit. Hortoilu.fi sivulta saat alkupotkaisun hortoilun maailmaan. Kurkkaa myös nämä kirjat! Saatavilla myös kirjastoista, koska lainaaminen on in! Eikun hortoilemaan!